Tiedätkö, kysyi Lankanukke, että on olemassa laulu jossa lauletaan ”Get away Jack”? Tiedän siitä laulusta, vastasin. Niin mutta, eikö sinun miestäsi sanotakin Jaskaksi? Eikö sanotakin? NO EI SANOTA. Minun mieheni nimi on Antero. Niin mutta, entisellä työpaikallasi puhuttiin avomiehestä jonka nimi on Jaska? Niin puhuttin, mutta se oli ihan eri ihmisen miehen nimi. Katsos pikku ressukka: Tein töitä työryhmänä kolmessa vuorossa ja työryhmässä oli vaihtelevasti kahdesta kuuteen henkilöä jotka jaoimme työt, teimme työtä esiliinassa ja meitä piti linjasssa sosiaalisairaanhoidon johtaja. Eli meidän kaikkien puheista tuli semmoinen nk. linja. Se Jaskaksi sanottu avomies oli siis erään silloisen työtoverin mies, ei minun!
Turhaa se sitten oli, sanoi Pellekoira. Haluaisin vielä tietää siitä entisestä työpaikasta, että olitteko kaikki samannäköisiä. Vai olitteko välillä ihan kuin eri ihminen? Voi Pelle! Olimme siellä ihan yhtä saman tai eri näköisiä kuin koiratkin, oli monen kokoista ja eri värisiäkin. Jotkut miehiä, toiset naisia. Ja kaikilla on omat nimet, niin kuin oli silloinkin. Tai niin, ettei oltu jonkun mielestä se Gladys nurse, tai Florence Nightingale, suomeksi ” hoitaja” tai ”siivooja”. Se työpaikka oli sosiaalitoimen vanhustoimen palvelutalon tehostetun palvelun talo. Eräänlainen ”terminaalihoitotalo”.
Kuule, sanoi lankanukke. Tampereella olit työssä patologian laitoksella. Niin olin. Tutkimusapulainen/laborantti oli työni nimi. Muistatko minkälainen kunioitus oli kaikilla heti päällä kun kuulivat että olet töissä patologialla? Joo, muistan kyllä.Muistan työtoverini sairaala-apulaisen jota hänen työkaverit sanoivat ”Kolgata Olgaksi” kun hän siivosi ruuminavaussalia. Niinpä niin. Metä kaikkia patologialla täöissä olevia kunnioitettiin suuresti. Aina oli semmoinen ”hajurako” muihin ihmisiin. Vaikka kuinka kävi pesulla joka päivä. Kumma juttu.
Tiedätkö mitä, Lankanukke? kysyin. No? Löysin mieheni T-paidan jossa lukee isolla nimi Jack. Se oli pudonnut makuhuoneen tuolin taa sen pahvilaatikon viereen.
Ai niin sanoi Lankanukke. Minulle kertoi pihan varpunen terveisenä että se juttu, kun siellä Anteron sukulaiset hokivat sinulle että ”älä tule tänne enää, mene pois täältä” johtui että miehesi nimi oli Jack.
Hmm.
Voi olla sittenkin että se oli minun mieheni joka oli välillä nimeltään Jack.
Merkinnät RSS-syötteenä